
Olen 37-vuotias nainen Mäntsälästä, alun perin Etelä-Karjalasta Joutsenosta. Lapsuuteni vietin maalla yksinhuoltajaisän kasvattamana eläinten keskellä. 20-vuotiaana muutin Uudellemaalle opiskelemaan terveydenhoitajaksi.
Elämääni on mahtunut suuria ilonaiheita, mutta myös vaikeita vastoinkäymisiä. Olen selviytynyt päihdeläheisten aiheuttamasta kaaoksesta, masennuksesta, isäni menetyksestä 22-vuotiaana, yksinäisyydestä ja uupumuksesta. Samaan aikaan olen saanut rinnalleni ihanan aviomiehen ja kaksi upeaa lasta.
Äitiys ei ole ollut aina helppoa. Perhettämme on koeteltu monella tapaa: esikoisen alku alkoi lasten tehovalvontaosastolta, molemmat lapset ovat olleet moniallergisia (sopivia ruoka-aineita oli ensimmäiset vuodet 5-6), pojallamme on ollut suolistosairaus, olemme selvinneet infektiokierteistä, puheenkehityksen viiveistä ja nyt arjessa näkyy myös nepsyhaasteita.
Olen kiitollinen niille tukirakenteille, joita yhteiskuntamme on tarjonnut. Ilman niitä en olisi nyt tässä. Olen saanut apua nuorisoterapiasta, kriisityöstä, vertaistuesta, neuvolapsykologilta, kotipalvelusta sekä lasten terapia- ja kuntoutuspalveluista. Ilman niitä tarinani olisi ollut hyvin erilainen.
Siksi olen todella huolestunut siitä, että nämä tukirakenteet ovat purettu pois yhteiskunnastamme. Meille sanotaan yhä useammin, että jokainen on vastuussa itsestään. Jos lapsi syntyy perheeseen, jossa ei ole voimavaroja, on hän vastuussa itsestään? Onko sairauden kohdannut ihminen aina syyllinen tilanteeseensa? Ei ole.
Olen väsynyt siihen, että ihmiset joutuvat taistelemaan saadakseen apua ja osa ei jaksa taistella. Olen turhautunut pompotteluun, joka on terveydenhuollossa liian arkipäiväistä. Olen uupunut siihen, että heikoimmassa asemassa olevilta leikataan ensimmäisenä. Ja olen pöyristynyt siitä, miten nuorten mielenterveys, vanhusten ahdinko ja perheiden pahoinvointi jäävät puheiden tasolle ilman konkreettisia tekoja.
Minun tarinani on myös syy, miksi haluan olla mukana politiikassa: koska tiedän, miltä tuntuu olla heikommassa asemassa ja mitä tukipalvelut voivat parhaimmillaan merkitä.